Eräänä pilvisenä sunnuntaina päätimme lähtä kohti Andongia, jonne kesti lopulta kolmisen tuntia metrolla, Express bussilla ja paikallisella bussilla. Express bussit ovat täällä oiva valinta, koska penkit ovat leveät (2 + 1 penkkiä rivillä, eikä 2+2 niinkuin normibusseissa). Istuimissa on myös jalkanoja, jonka saa vedettyä vivusta ylös. Paikallinen bussi oli itselleni kyllä villi kokemus, koska emme päässeet istumaan ja bussikuski ajoi kuin mielipuoli. Jarrutukset olivat äkkinäisiä ja kiihdytykset turhan nopeita, puhumattakaan käännöksistä, jotka toki mentiin täysillä. Se oli pelottava versio vuoristoradasta :D
Hahoen kylässä on asunut Ryun suku jo 600 vuotta. Paikka on yrittänyt pysyä samanlaisena tähän päivään asti, mutta olin pettynyt kaikista kalliista bemareista ja lautasantenneista perinteisissä taloissa. Joissakin paikoissa oli paljon muovijätettä ja kaikkia moderneja vempeleitä.
Tämä oli kyllä iloinen veikko :)
Kallis matkamuistokauppa!
Olkikatot olivat kivoja! Vieläkin pohdin kuinka vedenkestäviä ne voivat olla.
Ilmeisesti näissä "tynnyreissä" säilytettiin aikanaan ruokaa pahan päivän varalle ja talven yli.
Keinumassa suurimmassa keinussa minkä olen nähnyt! Ei edes mahtunut kuvaan :D
Hieman halvempia matkamuistoja :D En ole kyllä hirveästi mitään ostanut tähän mennessä. Soulissa on ollut paras ja edullisin valikoima turistikrääsää tähän mennessä.
Tällä kuivuneella jokipohjalla ei saa uida! :D
Otimme rähjäisimmän lautan jolla olen ikinä ollut päästäksemme todella ohuen joen poikki toiselle puolelle ja kävelimme ylös kallion kielekkeelle, josta näki koko kylän.
Hahoen Shuttle bussi oli kyllä luvattoman täynnä ihmisiä! Sinne ne änkesivät kun eivät halunneet odottaa seuraavaa :D
Hahoessa myytiin jännimpiä jäätelöitä mitä olen nähnyt. Harmi ettei itselläni ollut aikaa ostaa sellaista, koska näimme bussimme ja juoksimme sinne.
Seuraavana päivänä menimme Immigration Officeen maassaololupaa varten, sillä yli 90 päivää täällä ei saa olla ilman muukalaispassia. Paikka oli kaukana, mutta itse operaatio kesti minuutin, kun he halusivat vain sormenjälkemme. Paikan pihalla oli kirsikkapuita :)
Matkalla koulusta kotiin näkee nykyään paljon kukkia!
Masi Gray on paikkamme kun puhutaan smoothiesta, ja jotkut rakastavat sen paikan kahvejakin. Juomakupit ovat aina järkyttävän isot ja kahvikin saman kokoinen kun kuvassa näkyvä smoothie. Ehkä minunkin pitäisi alkaa juoda kahvia, sillä maut kuulostavat todella houkuttelevilta. Frappeja olen jo juonut ja niissä on ilmeisesti tilkka kahvia ja muuten ne ovat pirtelöitä.
Näytän lumiukolta taekwondopuvussani :D
KCEP tunnilla aiheena oli "Four Cracious Plants Drawing"
Tämä ei ole vain viiva. Se on kiinalainen numero yksi todella monta kertaa. Opet olivat myöhässä, joten teimme näitä jonkun aikaa.
Vasemmalla näette mitä piti tulla ja oikealla oudon näkemykseni aiheesta :D Oli yllättävän vaikeaa!
Sain sotkettua urheiluhousuni musteeseen, mutta onneksi ne ovat hyvin vanhat housut. Jääpähän lähtemätön muisto Koreasta vaatetukseeni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti